maanantaina, joulukuuta 19, 2011

Tie Luovuuteen - virkaten

 Luin vinkistä Julia Cameronin kirjan Tie luovuuteen. Lukemiskertani oli jo toinen, mutta tällä kertaa sanoma upposi otollisempaan maaerään kuin viisi vuotta sitten. En tiennytkään, että kirjoittamisprojektieni kompastuskivenä oli se, etten ole osannut päästää minussa jyllääviä luovia voimia valloilleen. Kirjaa lukiessani huomasin, että olen ehkä sittenkin kirjan kuvaama lukossa oleva varjotaiteilija, joka salaa haaveilee jostakin enemmästä.

Kirja on pullollaan käytännönläheisiä ohjeita ja lempeää kannustusta, jota meissä kaikissa asuva luova lapsemme kaipaa. Kirja sisältää 12 viikon pituisen luovuuden elvytysohjelman, johon kuuluu keskeisimpänä osana joka aamu kirjoitettavat aamusivut. Ne kirjoitetaan aamulla siksi, että silloin loogisessa aivopuoliskossa asuva Tarkastajamme ei ole vielä herännyt kritisoimaan ja latistamaan omia ajatuksiamme.

Aamusivujen kautta tavallaan meditoimme ja löydämme yhteyden ennalta tuntemattomaan voimaan sisällämme. Tapaamme Cameronin sanoin oman "sisäavaruutemme, jossa kohtaamme oman luovuutemme ja luojamme".

Jotta pääsisimme kosketuksiin tämän leikkivän lapsemme kanssa, meidän on raivattava paljon menneisyydessä rakentamiamme suojamuureja ja sisäisiä esteitä tieltämme. Yhtenä harjoituksena on esimerkiksi matkustaa ajassa taaksepäin ja tehdä lista luovan itsetuntomme vihollisista. Itselleni tuli mieleen jotain varhaisia opettajia ja eräs kammoamani orkesterinjohtaja.

Olen nyt kirjoittanut aamusivuja kolme viikkoa ja seurailen, mitä tässä alkaa tapahtumaan. Laitoin omat kirjoitusprojektini hetkeksi sivuun ja katson, saisivatko väkinäiset suunnitelmani jotain vapautuneempaa jatkoa. Huvittavaa tässä luovuushankkeessani on se, että matkalla hyväksi kirjoittajaksi olenkin kohdannut sisäisen Askartelijani. Se toimittaa luovan minäni virkaa - nyt ihan virallisella luovuusstatuksella.

Silti haaveilen kirjoittavani tavalla, joka tuntuisi yhtä hauskalta kuin kummallisimmat virkkausprojektini. Tai ainakin niin, että kirjoittamisella nousisin pari senttiä maan pinnan yläpuolelle.