maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Tuulet puhaltaa


Syysmyrsky puhalsi valtuustot uusiksi. SDP:n huonoin tulos 50 vuoteen ei ole mikään torjuntavoitto, ellei sitten odotukset puolueen johtoportaassa olleet vieläkin matalammalla tasolla. Ilmeisesti olivat, sillä Jutan olemus kieli suuresta helpotuksesta. No pahemminkin olisi tietysti voinut mennä ja varmasti oloa helpotti se, että keskustalla meni vielä surkeammin.

Pääkaupunkiseudulla demareilla meni kertakaikkisen huonosti ja se on huono ennuste tulevaisuutta ajatellen. Muualla Suomessa maailma etenee vielä vanhoja latujaan, mutta pääkaupunkiseudun urbaanit, nuoret kaupunkilaiset omaksuvat uudet tavat ensimmäisenä. Toisaalta urbaanialueella on myös uudenlainen massa ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä ja jäämässä menestyjien jalkoihin.

Kauniit ja rohkeat-osastolla voiton vei kokoomus, maailmanparantajaosastolla vihreät ja turhautuneet muutoshaluiset-osastolla perussuomalaiset. Nyt viimeistään SDP:n johdon tulee vankistaa pääkaupunkiseututason kysymysten osaamista, analysointia ja käsittelyä yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan demareiden kanssa. Sama viesti tuli jo eduskuntavaaleista, mutta kaikki laitettiin Niinistön menestyksen piikkiin. Niin se ei kuitenkaan ollut, vaan kyseessä on syvällisempi muutostrendi, joka tulee vihdoin ottaa SDP:n johdossa tosissaan. Siis vaikka itse asuisikin kehä III:n ulkopuolella.

Seudullamme asuu miljoona ihmistä ja sen pitäisi näkyä myös ylimmän tason politiikassa. Puolueen tutkimus- ja asiantuntijaresursseja tulee ohjata pääkaupunkiseutukysymyksiin ihan erikseen. Asuminen, joukkoliikenne, ihmisten osallisuus ja osattomuus, väestön terveys- ja elintapaerot, maahanmuuttajakysymykset sekä moniongelmaisuuden kasautuminen ja ovat asiaryppäitä, joihin pitäisi tarttua.

Itse en nyt enää ollut ehdolla, koska viisi kautta tätä talkootyötä on ihan hyvä määrä yhdelle ihmiselle yhteen putkeen. Minun muutama äänestäjä on viestittänyt äänestäneensä nyt vihreitä; joten osaskin jotenkin uumoilla tulosta. Se yllätti, että muutos oli kerralla näin raju. Loppuvuosi mennään vielä vanhalla valtuustolla, mutta tulos alkaa heti näkymään loppukauden päätöksenteon yleistunnelmissa.

Minusta on hyvä, että Soinin porukka näyttää nyt, mitä ovat ne asiat ja muutokset, joita he oikeasti ajavat. Minulle Soinin puheista ei ole jäänyt näiden vuosien aikana mikään muu mieleen, kuin hupaisa leukailu ja yleinen valtakritiikki. Paitsi että metro-niminen liikkumisväline on ilmestyskirjan peto, samoin kuin EU-niminen yhteistyöjärjestely.

**

Kuvassa keramiikassa tekemäni kahvimuki ja lautanen. Näitä on minulla kokonainen sarja.

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Espoon Ruusu


Olen ollut mukana työstämässä Espoon demareiden nettilehteä, joka on aivan uunituoreena nyt netissä. Lehdessä on ajankohtaista asiaa taloudesta, kuntien välisestä yhteistyöstä, kaupunkirakentamisesta ja monesta muusta. On Espoo-asiaa ja yleispolitiikkaa. Lehdestä löytyy mm. kysely kaupunginvaltuuteillemme, jossa kukin kertoo oman asuinalueensa hyvistä ja huonoista puolista sekä jokainen antaa oman menovinkkinsä Espoosta. Se kannattaa ulkopaikkakuntalaistenkin katsoa.

Lehteen tästä: Espoon Ruusu 3/2008.

**

Kuva United States Capitol-rakennuksesta; siis Yhdysvaltain kongressin katosta. Ei liity mitenkään tähän teemaan, mutta hieno katto.

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Luistelua


Viides ja viimeinen valtuustokauteni lähenee loppuaan ja Uutispäivä Demari luulee kaikkien näiden vuosien jälkeen (ks. Olli Hellan artikkeli 13.10. sivulla 8), että olen Susanna Rahkamo. Missä on Petri Kokko, kysyn vaan? No ei siinä mitään, luistelu on kivaa, mutta politiikassa lipsuminen ei.

Tänään siis oli valtuuston viimeinen vaaleja edeltänyt kokous ja vaalikuumetta oli ilmassa. Kokouslistamme olikin putsattu vaikeista asioista ja pääsimme suhteellisen aikaisin kotiin. Kävimme myös budjetista lyhyen lähetekeskustelun kahden minuutin pikakelauksella. Valtuustoaloitteeni sähköisistä ilmoitustauluista oli myös käsittelyssä ja toivomukseni asian jatkovalmistelusta hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi ryhmäni päätyi lopulta ottamaan kantaa Espoon jätevedenpuhdistamon sijaintipaikkaan. Asiaahan on palloteltu valmistelukoneistossa ja lehtien palstoilla yli vuoden päivät ja YVA-selvityskin on ollut lausuntokierroksella lautakunnissa, asukkaat ovat osallistuneet Espoon veden työpajoihin ja niin edelleen. Valtuustoryhmämme käsitteli asiaa viime maanantaina, jolloin paikalla oli kaupungin YVA-lausuntoa valmistellut ympäristötarkastaja sekä Pro Sammalvuori-liikkeen edustajia.

Viikko sitten ajattelimme ryhmässä, että lopullinen päätöksenteko voisi jäädä vaalien jälkeen valitulle valtuustolle. Oma pelkoni on nimittäin koko ajan ollut se, että asiaa yritetään runnoa läpi vanhan väistyvän valtuuston kokoonpanolla viimeisen kokouksen viimeisinä minuutteina jouluillallisen höyrytessä jo pöydässä. Ja pahimmillaan käärittynä vieläpä ties mihinkin joulupakettiin.

No tulimme ryhmän jäsenten kesken sitten toisiin aatoksiin, kun niin moni valtuustoryhmämme jäsen toivoi selkeyttä tilanteeseen. Vaalikentillä asia on herättänyt hämmennystä ja äänestäjät ovat kyselleet, mitä mieltä olemme. Nyt kun vielä näyttää siltä, että asiassa yritetään hoppuilla, on reilua, että ryhmän kanta kerrotaan ennen vaaleja. Samaa toivon nyt myös Kokoomukselta. Tässä kannanottomme:

"Espoon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän mielestä jätevedenpuhdistamopäätöstä tehtäessä tulee kunnioittaa asukkaiden näkemyksiä. Asukasnäkemys sekä selvitykset hankkeen ympäristövaikutuksista ja kustannuksista osoittavat, että jätevedenpuhdistamon varteenotettavin sijaintipaikka on Suomenoja."


Valtuuston talousarvion lähetekeskustelussa käytin alla olevan kaksiminuuttisen. Lopullinen budjettiesitys tulee ulos marraskuun alussa ja budjettineuvottelut ovat viikolla 46. Puheenvuoroni tämän illan keskustelusta on siis tässä:

"Valtakunnan tasolla sosialidemokraatit ovat vaatineet, että hallituksen kaavailemat veronalennukset tulee puolittaa. Käyttämällä nämä rahat investointeihin ja kuntien palveluihin, ostovoima kasvaa enemmän kuin vastaavan suuruiset veronalennukset aikaansaavat vaikeutuvassa taloustilanteessa.

Investointien ja ostovoiman kasvattaminen voi auttaa bruttokansantuotteen pysymistä plussalla vuonna 2009.

**

Heikentyvien talousnäkymien edessä ei ole paniikkiratkaisujen aika. Panikointi voi vain syventää talouden laskusuuntaa. Rakentamiskustannukset tulevat todennäköisesti laskemaan. Samalla rahalla saadaan vuonna 2009 siis selvästi enemmän kuin nyt. Espoossa on elintärkeitä koulujen ja päiväkotien rakentamis- ja saneerauskohteita, joita voidaan nyt aikaistaa. Ainakaan niitä ei pidä lykätä kaupungissa, jonka väkiluku ja lapsiluku kasvaa. Näköpiirissä ei ole kasvun pysähtymistä ja lakejakin pitää noudattaa.

Tärkeää on myös puolustaa opetuksen määrärahoja, muistaa kouluterveydenhoito, psykologit ja tukiopetus sekä kerhot ja koulutilojen maksuton käyttö lasten harrastustoimintaan. Viime laman jälkilaskua on maksettu kalliisti lasten ja nykyisten nuorten aikuisten pahoinvointina. Nyt ei pidä syyllistyä tällaiseen väärin säästämiseen.

Laskusuhdanteen edessä pitää olla malttia. Kauniit puheet ennaltaehkäisystä testataan näinä aikoina, jolloin paniikkinappula on liian helppo, mutta tuhoisa ratkaisu."

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Vihreää vaalikoneessa


Kävin juuri Ylen vaalikoneessa. Tavallisena riviäänestäjänä vastailin nopeasti selkäytimestä ja osittain intuition mukaan. Tosin tieto lisäsi myös vastaamisen tuskaa, koska useimmat kysymysvaihtoehdot olivat mahdottomia. Päätöksenteko ja tulevaisuuteen vaikuttaminen ei ole yhtä yksiulotteista kuin vaalikoneen joko-tai- ruuduissa. Vaalikoneet ovat ehdokkaille siksi kinkkisiä. Mukana on syytä olla, mutta toisaalta ei tee mieli alistua kysymysten epätodellisen suppeaan valikkoon.

Osa valitsee turvallisen keskitien, osa ei. Minä sain tällä ensi yrittämällä vastaukseksi pitkän rivin vihreitä. Ilman painotuksia, ilman taktikointia. Ensimmäiseksi vaihtoehdokseni tuli Tiina Elo. Katsoin hänen kotisivujaan ja löysin paljon yhtäläisyyksiä, ainakin henkilöhistoriasta. Ikä on lähes sama, hän on muuttanut lapsena Helsingistä Espooseen (samoin), saanut ensimmäisen lapsensa vuonna 1998 (minä 1997), harrastaa jumppaa (sama täällä), ollut kasvissyöjä lukioajoista (kuten myös, tosin nykyään vähän laajemmalla ruokarepertuaarilla) jne, jne.

Kovin paljon erimielisyyttä en Tiina Elon kanssa löydä, paitsi yhdestä asiasta. Villa Elfvikin luontotalon säilyttämisestä Tiina Elo kiittää Espoon vihreitä, mutta 1980-luvulla he olivat Espoon valtuustossa niin pieni joukkio, että väitteessä on (sinänsä ymmärrettävää) liioittelun makua. Oma äitini Marja Rahkonen nimittäin oli demarivaltuutettuna henkeen ja vereen Villa Elfvikin ja monen muun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelun edistäjä (mm. Karhusaari ja Albergan kartano). Taisi tehdä aloitteitakin. Minä pääsin mukaan valtuustoon siinä vaiheessa, kun Albergan kartanon kohtalosta päätettiin.

Espoon vihreiden kantaäiti Merva Mikkola (vihr) tosin mainostaa kaikille äitiäni enemmän vihreänä elämäntavoiltaan ja arvoiltaan kuin moni vihreä itse, joten ei kai tässä mitään ihmeellistä ole….

**

Minun äänestyspäätöstäni yksi vaalikonehetki ei ratkaise, mutta siitä on hyötyä niille, jotka eivät ole politiikan aktiiviseuraajia. Lisäksi pääsee tutustumaan ehdokkaisiin, joita ei muuten juurikaan tunne.

Minulla on kunnallisen vaikuttamisen suhteen viimeiset hetket käsillä ja on mielenkiintoista seurata asioita hyvin sisältä, mutta toisaalta jo vähän ulkopuolisin äänestäjän silmin. Oma vaalimittani on täysi, mutta on hienoa katsoa, kuinka ehdokkailla riittää intoa ja energiaa. Yksi sellainen on oma isäni, Jarkko Rahkonen, joka nyt ensimmäistä kertaa antaa oman laajan kokemuksensa ja tietomääränsä äänestäjien käyttöön. Virtaa ja ajatuksia riittää niin että vierestä katsottuna hengästyttää.

Helsingistä valtuustoon pyrkii demareista mm. nuori vihainen nainen Elina Aaltio, jonka rohkeutta ihailen. Vantaalta kannustan valtuustoon energistä ja nuorta kuluttaja- ja ympäristöaktiivia Juha Beurlingia. Espoossakin on hyviä nuoria demareita tarjolla; Sonia Meltti, Inari Juntumaa ja monia muita. Valinnanvaraa kyllä riittää.

**

PS: Tein myös Helsingin Sanomien ja Länsiväylän vaalikoneet ja niistä tuli taas eri nimiset ihmiset kärkeen. Jälleen vihreitä, mutta demareitakin löytyi jo ihan kärjen tutumasta, myös lähisukua.

**

Kuva viime kunnallisvaaleista Espoon Läkkitorilta, silloin kun vaaliteltalla jaksoi vielä hymyilyttää.