maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Yksinkertaista


Minun piti kirjoittaa siitä, kuinka yksinkertainen elämä on harmonista ja harmoninen on onnellista. Mutta kun aloin naputtaa, huomasin, ettei se noin mene. Että jonkun kärpäsen lennon ihailu voisi saada onnen väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Ei ihan. Mutta joskus melkein.

Olin nimittäin lähestulkoon saavuttanut sen ajatuksen langanpään, jonka mukaan makaronilaatikko on ihan hyvää ja että villasukissa on paljon kivampaa kuin korkokengissä. Mutta tämä uskottelu tekee kyllä joskus tiukkaa.

Ei minusta ole valaistuneeksi ihmiseksi niin kauan kuin on olemassa sellaisia sotkua kuin ansiotulojen hankinta, osallistuminen kaikenlaiseen yhteiskuntaelämään sekä kommunikointi ihmisten kanssa. Mutta aina kesällä ne kuuluisat pienet asiat jaksavat elähdyttää. Kuten vaikka sateen jälkeinen raikas kesätuoksu tai lintujen kovaääninen mekastus.

**

Kuvassa Leo onnistuneen pelin kynnyksellä. Kaksi voittomaalia ja hienot tuuletukset ovat edessäpäin. Kapy on meidän joukkue.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.