sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2008

Politiikkako hallitsematonta viettitoimintaa?


Minun oli pakko vähän täydentää edellistä blogikirjaustani seuraavalla kappaleella, jonka sijoitin lautamiesjärjestelmää koskevaan kohtaan:

"Tässäkin kävelee vastaan se käsitys, jonka mukaan polittinen valveutuneisuus on kuin alhainen vietti, jota ihminen ei osaa hallita. Ikäänkuin yhteiskunnalliseen ajatteluun kykenevä ihminen ei pystyisi mitenkään toimimaan tasapuolisuuteen pyrkien, vaan aina ja kaikkialla politiikkaa paasaten, ihmisiä lietsoen sekä etuja omaan laariin kahmien. Vähän sama kuin väittäisi hartaasti uskovaista ihmistä kelvottomaksi esimerkiksi johonkin virkaan. Siinähän se pakkokäännyttäisi ja hypnotisoisi ihmisiä omaan uskoonsa."

Mistä siis löytyy politiikasta puhtaita yksilöitä? Kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia arvostuksia ja näkemyksiä, joita voi pitää jollain lailla poliittisina. Jos ihminen kykenee määrittelemään oman poliittisen puolensa, se ei kerro huonosta kyvystä eritellä yhteiskunnan rakenteisiin liittyviä arvostuksenvaraisia kysymyksiä, vaan ihan toisin päin. Jos ihmisellä on epämääräisiä ja jäsentymättömiä mielipiteitä, onko hän silloin jotenkin puhtaampi, kypsempi ja riippumattomampi? Väitän että näin ei ole.

Näkemyksettömyys ei siis ole mielestäni minkäänlainen hyve. Kyky eritellä omaa ajattelua on ainoa tae sille, että ihminen pystyy myös tähtäämään erilaisista vaikuttimista riippumattomaan ratkaisutoimintaan. Ja jos ihmisen poliittinen katsomus on avoimesti tiedossa, toiminta tulee jälkikäteen läpinäkyvästi punnituksi.

Meikäläisessä oikeusvaltiossa virkamiesten ja tuomioistuinten päätöksistä voi valittaa. Nämä oikeusturvan takeet varmistavat ratkaisutoiminnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden ja oikovat mahdolliset kuprut, jos sellaisia pääsee syntymään. Ja inhimillisessä elämässähän joskus rapatessa roiskuu.

Tämä pohdinta sai siis kimmokkeensa lautamiesten valintatapaa koskevasta arvostelusta. Kokonaan eri kysymys on sitten se, onko oikeuden maallikkojäsenillä muuten mahdollisuuksia analysoida ja perehtyä riittävän syvällisesti käsiteltäviin oikeustapauksiin. Mutta se on sitten kokonaan eri asia kuin se, aiheuttaako jonkunsävyinen yhteiskunnallinen vakaumus kategorisesti moraalin alenemista lähestulkoon rikollisen alhaiselle tasolle.

1 kommentti:

  1. Jokaisella ihmisellä, jonka aivotoiminta on kutakuinkin normaali, on tietty poliittinen vakaumus, vaikka siitä ei tätä nimeä käytettäisikään.

    Valinnat lähtevät aina näkemyksistä ja arvoista, joita lopulta ohjaavat henkilön inhimilliset tarpeet (nälkäinen lautamies voi olla ankara lautamies).

    Ei tuomarinvala poista inhimillisyyttä sen enempää kuin lääkärinvalakaan, ja jos lähtökohdaksi otetaan tuomioistuimien kohdalla jäsenten täydellinen puhtaus "aatteista", on oikeuden saleissa pian väljää.

    Suomalainen järjestelmä on valitusteineen hyvä, joskin joskus tuskastuttavan hidas, ja jo tämän vuoksi olisin simppeleistä perusjutuista lautamiehet valmis jättämään syrjään, kun usein vastaaja tietää jo itsekin ennen istuntoa, mitä rapsahtaa.

    Toinen ääripää ovat monimutkaiset, erikoisosaamista vaativat jutut, kuten laajat talousrikokset, joiden kohdalla salissa kohtuullisen selkeä kuva tapahtuneesta on, jos ylipäänsä kenelläkään, niin vain vastaajalla, tämän asiamiehellä ja erikoistuneella syyttäjällä. Tällaisissa tapauksissa lautamiesten käyttö on sinänsä turhaa, jos puheenjohtajakaan ei kantaansa pysty puhtaasti juridisten tosiseikkojen pohjalta kohtuullisella varmuudella muodostamaan.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.