tiistaina, helmikuuta 12, 2008

Kuumetta


Eilen Leo (7v) oli flunssan takia kotona ja tänään oli Simon (5v) vuoro. Ehdin kyllä päivällä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kokoukseen ja sen perään puolueen tasa-arvojaoston palaveriin. Haluamme, että puolueemme on sukupuolten tasa-arvoasioiden edelläkävijä ja siksi omissa puoluekokousohjelmissamme tulee näkyä myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma. Miesnäkökulma sisältyy tähän ajatteluun.

Leo alkoi eilen askartelemaan viidakkoa kissoillemme Sagalle ja Mirolle. Hän piirsi paperiin puita, pensaita ja viidakon eläimiä ja liimasi ne ikkunaan. Lisäksi hän toi kaksi kasvia ikkunalaudalle ja kehitti aikamoisen tarinan siitä, mitä eläimet ovat parhaillaan tekemässä. Tässä aherruksessa meni 3,5 tuntia ja sama jatkui vielä tänään. Simokin innostui ja teki savannin toiselle ikkunalaudalle kukkapurkkien sekaan. Hän kutsui sitä kylläkin safarriksi. Simokin piirsi ja leikkasi hartaudella kuvat ja minun piti auttaa teipin kiinnityksessä. Leo on aloittanut jo Pohjoisnavan rakennustyöt omalle ikkunalleen. Siis hyvin luovaa ja itsenäistä toimintaa.

Jos on ollut kuumetta kotona, niin kuumeen nousua on ollut havaittavissa myös puolueessamme. Erkki Tuomioja on toistaiseksi ainoa ehdokas*, mutta ilma on sakeana potentiaalisista kandidaateista, jotka nyt uskaltautuvat esiin Eero Heinäluoman luovuttua. Liisa Jaakonsaari annosteli jo kansalle D-vitamiinia ja sitähän näinä aikoina tarvitaan.

*) lisäys klo 20.23: Ei ole enää.

Piristysruisketta ja säpinää on siis luvassa, kunhan nimiä alkaa tipahtelemaan. Kutkuttavan jännittävän henkilöspekuloinnin tiimellyksessä on syytä kääntää katseet pikaisesti ehdokkaiden edustamaan linjaan. Muuten jäsenet eivät pysty arvioimaan, minkä vision puolesta kukin ehdokas kamppailee.

Jos ehdokkaan visio ja oma linja ei ole vielä suurelle yleisölle tähän mennessä kirkastunut, alkaa olla jo kiire. Jäsenet odottavat aatejohtajuutta peliin ja aineksia linjakeskusteluun.

Vaikka katsomossa on paljon helpommat oltavat kuin näyttämöllä, me kaikki puolueen jäsenet voisimme miettiä, mitä me jokainen voimme tarjota puolueen hyväksi. Jokainen voisi ajatella, mitä tärkeitä näkökulmia itsellä olisi antaa poliittiseen keskusteluun. Pelkkä puskista arvostelu ei kanna pitkälle, jos itsellä ei ole tarjota omaa vaihtoehtoa.

Tässä se, mitä minä olen ajatellut aiheesta sosialidemokratian suunta ja tulevaisuus. Puheenvuoroni löytyy kotisivuiltani täältä. Aion jatkaa aiheesta myöhemmin lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.