tiistaina, tammikuuta 15, 2008

Kuka on jäsenen pomo?


Keskustelu neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä, joka koskisi SDP:n puheenjohtajaa, käy kuumana. Aamulla siitä puhuttiin Ylen ykkösaamussa. Paikalla olivat lisäkseni Maarit Feldt-Ranta ja professori Jan Sundberg.

Puoluesihteerin vastustavat perustelut neuvoa-antavalle jäsenäänestykselle kilpistyvät siihen, että näin on ennenkin tehty ja nyt on mahdollisuus avattu antaa muuta palautetta. Sundberg taas totesi, että neuvoa-antava jäsenäänestys voisi olla SDP:lle suuri mahdollisuus. Ainakin se herättäisi kaikkien kiinnostuksen.

Keskusteluun (5 minuutin kohdalta) tästä. Keskustelun koosteeseen (11:37 minuutin kohdalta) tästä.

1) Neuvoa-antava jäsenäänestys tai jäsenkysely on koska tahansa mahdollinen, jos niin halutaan. Asia ei ole sääntökysymys vaan asennekysymys.

2) Jäsenten mielide on neuvo puoluekokoukselle. Se ei tee puoluekokousta tai edustuksellista demokratiaamme tyhjäksi. Neuvoa ei ole pakko noudattaa.

3) Puolueessamme on 50.000 jäsentä. Puoluekokousedustajia on 350. Kaikkien jäsenten mielipiteen tiedusteleminen laajentaa demokratiaa eikä kavenna sitä. Siksi on outoa, että ajatus torjutaan vetoamalla jäsendemokratiaan, "meidän liikkeeseen", "pelisääntöihin", "porukkaan" ja siihen, mitä on ennen päätetty. 50.000on enemmän kuin 350, joista ensimmäiset ovat jälkimmäisten pomoja, ei päinvastoin. Siis jäsenet (=tarkennus 16.1.)

4) Puoluekokous on itse ottanut myönteisen kannan ainakin vuoden 2002 ja 2005 puoluekokouksissa jäsenten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen ja jäsenkyselyihin. Oma puolueosastoni nimittäin esitti jo vuoden 2002 puoluekokoukselle puolueen jäsenten vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Yhtenä keinona aloitteessa mainittiin jäsenkyselyiden toteuttaminen. Aloitetta perusteltiin sillä, että puolue on mukana monissa maksullisissa gallup-kyselyissä, joissa tiedustellaan satunnaiselta joukolta suomalaisia mielipiteitä mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Puolueen jäsenille mielipidekyselyitä ei ole suunnattu, vaikka se olisi tänä päivänä hyvin helppoa nykyisen tekniikan avulla.

Puoluekokouksen kannanotossa vuonna 2002 todettiin seuraavaa:

”Vuorovaikutusta puolueen eri järjestötasojen välillä on lisättävä ja puolueosastoille tarjottava mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen poliittiseen keskusteluun mm. toteuttamalla osastokyselyitä valtakunnallisesti merkittävistä kysymyksistä. Piirijärjestöt huolehtivat alueellisesti sosialidemokraattisen toiminnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta.”

Vuoden 2005 puoluekokouksen kannanotossa todettiin jäsenten vaikutusmahdollisuuksista seuraavaa:

”Nykypäivän puoluetoiminnassa on entistä paremmin otettava huomioon puolueen jäsenten ja jäseneksi aikovien toiveet ja tarpeet. Ihmisten toiminnallisia odotuksia ovat mm. yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tiedonsaanti, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen sekä muut jäsenyyteen kuuluvat edut ja palvelut. Puolueen jäsenten mielipiteitä tulee jatkossakin kartoittaa mm. erilaisin jäsenkyselyin.”

”Sähköiseen äänestämiseen ja osallistumiseen liittyviä mahdollisuuksia tulee edistää vaaleissa ja puoluetoiminnassa”.

3 kommenttia:

  1. Voisitko Susanna pohtia tätä kohtaa vielä hieman enemmän:

    "2) Jäsenten mielide on neuvo puoluekokoukselle. Se ei tee puoluekokousta tai edustuksellista demokratiaamme tyhjäksi. Neuvoa ei ole pakko noudattaa."

    Kannatan itse jäsenvaalia, kun se saadaan sitovaksi, koska se tietysti lisää jäsendemokratiaa ja on myös yksiselitteisen selvä: päätös on päätös. Neuvoa-antavan koen kuitenkin paljon monimutkaisemmaksi asiaksi: mitä tapahtuu, jos sen tulosta ei noudateta? Millainen legimiteetti sillä olisi? Kuinka ison painoarvon puoluekokousedustajien sinusta pitäisi sille päätettäessä antaa, kun heillä vielä sääntöjen mukaan on varsinainen valta? Mikä sen suhde olisi varsinaiseen päättävään elimeen eli puoluekokoukseen nähden?

    Minusta nämä ovat oleellisia kysymyksiä ja minusta on myös niin, että sitova jäsenvaali on se asia, josta nyt olisi uudistumisen kannalta jollei relevantimpaa, niin ainakin helpompaa keskustella, koska suhtautuminen siihen kertoo minusta yksiselitteisemmin uudistumistahdosta. Neuvoa-antavaan liittyy niin monia avonaisia kysymyksiä (jotka ovat muita kuin uudistusmiseen liittyviä), että pohdituttaa pitäisikö paukkuja suunnata sitovan aikaan saamiseen?

    VastaaPoista
  2. Ympäriltä kuuluu kummia: sekä kepun että kokoomuksen nokkamiehet ja -naiset ovat intoutuneet kannattamaan omissa puolueissaan jäsenäänestystä. Lisäksi se on saanut kannatusta kristillisissä.
    - Hienoa! Näin SDP saadaan taas kerran näyttäytymään vanhakantaiselta ja jähmeältä.

    Syntyneessä keskustelussa joku taisi todeta, että jäsenäänestys olisi sitova, jos joku ehdokas saisi yli 50 % äänistä. Tämä tuntuu aika luontevalta, vai kuinka Arto?

    Ihannetapauksessahan äänestyksessä on useita erilaisia, loistavia ehdokkkaita, joista voisimme valita. Tässä tilanteessa äänet saattaisivat jakautua myös aika tasaisesti, jolloin tulos olisi luonnollisesti ohjeellinen puoluekokousdustajille.

    Minä en halua, että puolueemme näyttäytyy vanhakantaisena kaikkia uusia ideoita vastustavana. En halua myöskään, että meillä on vain kaksi miestä, joista kaiken olemme jo nähneet, ehdolla.

    Elävässä liikkeessä olisi useita ehdokkaita ja halua innostaa jäseniä vaikuttamaan. Olemmeko me sellainen?

    VastaaPoista
  3. Ajattelen samoin kuin Jaana. Myös Suomen perustuslaki tuntee kansanäänestyksen nimenomaan neuvoa-antavana. Niiden sitovuus on luonteeltaan poliittista. Siis käytännössä ne sitovat.

    Meidän tapauksessamme tilanne ratkaisee. Jos äänestysprosentti on korkea ja niiden osoittama jakautuma on hyvin selkeä, ääänestys käytännössä sitoo. Nykyisen julkisuuden oloissa niin hulluja puoluekokousedustajia ei olisikaan, jota jättäisivät jäsenten yksiselitteisen tahdon huomioimatta. Seuraavissa gallupeissa ja vaaleissahan se kostautuisi.

    Mutta jos tulos olisi kovin tasainen ja äänestysprosenti alhainen, tulos jättää enemmän puoluekokousedustajien harkintaan.

    Viikonlopun keskustelun perusteella meidän tulee ottaa myönteinen lähestymistapa jäsenäänestykseen ja käydä yhdessä läpi hyödyt ja haitat ja käytännön kysymykset. Tämä voidaan tehdä puoluehallituksessa ja tarvittaessa myös puoluevaltuustossa. Jätetään puoluekokoukselle sääntöpohdinnat siitä, tulisko tästä tehdä sitova käytäntö vai riittääkö nykysääntely neuvoa-antavana. Joka tapauksessa meidän tulee lisätä suoraa kontaktia rivijäsentemme suuntaan.

    Toivottavasti tahtoa löytyy, sillä olisi surkuhupaisaa, jos muut puolueet nappaisivat meidän jäsenistömme esiin nostaman idean ja edelläkävijän viitan.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.