tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Espoosta pimeällä

Jos jo unissaankin klikkailee Facebookissa, on mopo karannut käsistä, ainakin hieman. Minulle kävi niin ja se johtui ehkä siitä, että laittelin kuvia ko. välineeseen vielä yömyöhällä.

Väitin eilen, että tylsistyneenä pimeyteen, menen tanssitunnille tällä viikolla vähintään joka päivä, mutta tavoite murenee kyllä käsiin jo lähtöruudussa. Myönnän, että liioittelin hieman. Pääsen tanssitunnille vasta tänään. Eiliset suunnitelmani raunioitti valtuustoryhmän kokous, jonka olin aktiivisesti työntänyt taka-alalle matkan takia. Ja olen siis ryhmän puheenjohtaja, eli tietenkin muistin kokouksen, kun vain naksautin päääni virallisvaihteen päälle.

Matkan aikana Espoon asiat eivät pyörineet mielessä (matkasta lisää alempana) ja se oli hyvää hermolepoa. Meillä on nimittäin valtavasti työtä edessä ja nyt asioiden kimppuun jaksaa taas paremmin käydä. Ja kun on oikeaa tekemistä, ei tarvitse käydä toinen toistemme kimppuun…

**

Päällimmäisenä on ensi vuoden talousarvioneuvottelut, jotka alkavat 12.11. Kaupunginjohtaja julkistaa budjettiehdotuksensa ensi maanantaina ja lauantaina 10.11. pidämme oman demareiden budjettiseminaarin, jossa kokoamme esityksiämme yhteen.

Ainakin henkilöstön määrä ja palkkaus tulee nousemaan esille. Budjettiraameissa ei ole varauduttu palkkaustilanteeseen kuin pieneltä osalta eikä meidän ryhmämme hyväksy sitä, että rahat palkkaukseen yritettäisiin juustohöylätä palveluista irti leikkaamalla. Yli menevä osuus pitää pyytää valtiolta ylimääräisenä valtionosuutena. Ja tässä tarkoitan yleistä kaikkia kuntia koskevaa valtionosuuden lisäystä, joka on todettu myös Vanhasen hallitusohjelmassa, en mitään erillistä Espoo-rahaa. Summan vain pitää olla riittävä. Ei mikään kalpea aavistus nousseista palkkakustannuksista (lisäys 31.10). Lakisääteiset palvelut on pakko hoitaa kunnialla. Pääkaupunkiseudun tilanne kovine asumiskustannuksineen on ajanut kunnat tilanteeseen, jossa henkilökuntaa on vaikea saada tänne töihin. Palkalla ei tule toimeen eikä työkään ole olosuhteiltaan aina helppoa.

Yleisen palkkatason lisäksi toinen kysymys on, miten löydämme ne ryhmät, jotka ovat tipahtaneet suurimpaan palkkakuoppaan. Tästä kirjoitin jutun Länsiväylään, jonka tein itse asiassa lentokoneessa heti matkani alussa. Se julkaistiin Länsiväylässä 27.10. Laitan jutun tähän loppuun.

Puhuimme ryhmässä myös asuntopolitiikasta ja Espoon oman vuokrataloyhtiön Espoon kruunun kehittämisestä. Sen asunnoissa asuu 13 000 ihmistä. Viimeksi ovat puhuttaneet vuokrankorotukset, jotka pomppasivat 7,6 prosenttiin ja joillain alueilla jopa 15 prosenttiin. (Demarit äänestivät näin suuria korotuksia vastaan). Espoon kruunu ja sen hallinto on toiminut kuin valtio valtiossa ja sen toiminnassa on paljon kehitettävää.

Hyväksyimme kokouksessa lausunnon Espoon kruunun toiminnan kehittämisestä. Puutuimme asukashallinnon ja -palveluiden kehittämiseen, asukashallinnon toimielinten rakenteeseen ja vastuualueisiin sekä yhtiön hallinnon ja omistajan roolin selkeyttämiseen. Selkeyttämistä kaipaa myös vastuunjako uustuotannosta ja sen rahoituksesta.

Valtuustoryhmä järjestää lähiaikoina kaksi yleisötilaisuutta:

Torstaina 29.11. Soukan palvelutalolla klo 17.30 tilaisuus työelämästä ja jaksamisesta. Paikalla työelämätutkija Juha Siltala ja Mielenterveysseurasta Outi Ruishalme.

Keskiviikkona 12.12. Tapiolan Heikintorilla Cafe Escafessa klo 18 tilaisuus pätkätöistä ja julkisen sektorin työntekijöiden asemasta. Paikalla JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Tervetuloa!

**

Tasa-arvolaista vauhtia palkkauskeskusteluun

Terveydenhuoltoalan palkkakeskustelu on nostanut pintaan keskustelun julkisella sektorilla tehtävän työn arvosta. Tunnemme tarinat lapioihin nojailevista kunnan työntekijöistä, mutta todellisuus terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on kaikkea muuta kuin verkkainen ja työtä vieroksuva. Lisäksi me päättäjät tunnemme talousarvion laatimisen jokavuotisen tuskan. Jaamme niukkuutta ja huolehdimme veronmaksajien varojen kohtuukäytöstä, mutta myös kunnan päätehtävästä – hyvistä palveluista.

Espoon kaupunki on kuntamme suurin työllistäjä. Palveluistamme valtaosan toteuttavat koulutetut naiset - opettajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, hallintovirkamiehet ja monet muut. Kun puhutaan julkisten palveluiden tehostamisesta, puhutaan pääasiassa naisten työpanoksesta. Ja palkkarahat tulevat verotuloista.

Kansaneläkelaitos kartoitti vastikään kansalaisten mielipiteitä ja viesti oli sama kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan jopa enemmän veroja, kunhan he voivat varmistua siitä, että varat käytetään palveluiden parantamiseen. Verotulojen ja palveluiden laadun välillä on selvä yhteys.

Miten sitten tarttua härkää sarvista? Poliitikot eivät voi mennä sotkeutumaan palkkaneuvotteluihin, mutta päättäjien velvollisuutena on huolehtia siitä, että lakisääteisten palveluiden toteuttamiseen on riittävästi resursseja. Kunnallisina päättäjinä velvollisuutenamme on myös huolehtia siitä, että noudatamme virka- ja työehtosopimusten mukaisia palkkausjärjestelmiä sekä tasa-arvolakia. Taustalla on myös kansainvälinen samapalkkaisuussäännöstö.

Tasa-arvolain mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa peruspalkkaa. Haasteellisin tehtävä on saada selville samanarvoiset työt ja sitten verrata niiden vaativuutta keskenään. Tehtävä ei ole helppo ja pahimmillaan se johtaa hyvin karkeisiin malleihin. Kunnollisessa analyyttisessä työn vaativuuden arviointijärjestelmässä pääkriteerit ovat: osaaminen, vastuu, kuormitus ja työolot.

Edellisen Vanhasen hallituksen aikana käynnistettiin samapalkkaisuusohjelma, jonka tavoitteena on kuroa umpeen keskimääräistä 20 prosenttiyksikön naisten ja miesten palkkaeroa viidellä prosenttiyksiköllä. Työ on pitkäjänteistä eikä hoidu hokkus pokkus- tempuilla.

Valtuustoryhmämme tulee peräänkuuluttamaan Espoon kaupungilta aktiivista otetta palkkausjärjestelmien kehittämisessä ja palkkakuoppien täyttämisessä. Oikeudenmukainen palkkaus sekä hyvä työilmapiiri takaavat sen, että saamme työntekijöitä kunnallisiin palveluihin jatkossakin. Myös asuntopolitiikalla on merkitystä. Oikeudenmukaista on aloittaa niistä ryhmistä, joiden työn vaativuuden ja palkan epäsuhde on kaikista suurin.

3 kommenttia:

  1. Uskotko todellakin siihen että valtio antaisi Espoolle ylimääräistä rahaa palkkojen maksamiseen? Siis Espoolle, jonka Arkadianmäellä yleisesti ajatellaan kylpevän rahassa?

    Voihan valtiolta toki kaikenlaista pyytää mutta sellaisten pyytelyjen varaan ei kyllä kannatta budjettia alkaa rakentamaan.

    VastaaPoista
  2. Pyytää voi ja täytyy, mutta emme voi hyväksyä palveluiden heikennyksiä sen takia, että ennakointi on mennyt pahasti pieleen. Kyllä ne rahat löytyvät, jos tahtoa on. Emme tunnetusti ole niitä taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia Suomen kuntia. Katsotaan, miten keskustelu ja neuvottelut etenevät.

    VastaaPoista
  3. ..ja Kokoomushan istuu hallituksessa, osa-aikaespoolaisena valtiovarainministerinä ja tiukasti valtuustomme vallan kahvassa. Eli kokeilla täytyy, josko valtiovarainministeripuolue nyt heltyisi vastaamaan omaan palkkahuutoonsa.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.