torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Hallitus ja herkkä mieli

Uusi hallitus tulee olemaan todella mielenkiintoinen coctail. Sinistä, tumman- ja vaaleanvihreää sekä yksi kiintiöleppäkerttu. Uudet tuulet puhaltavat ja Stefan Wallinilla oli hallitusohjelmalle jo nimikin mietittynä: ”Kannustaen ja välittäen kestävälle 2010-luvulle”. Ei ehkä maailman nasevin otsikko, mutta ehkä se on ruotsiksi jotain suussa sulavapaa.

Vielä jokin aika sitten kansalaiset povasivat punamultahallitukselle jatkoa. Porvarihallitusta pidettiin kaikkein epätodennäköisimpänä vaihtoehtona.

Kun Hymy-Kataisesta tulee valtiovarainministeri, saamme nähdä, miten rahat tasa-arvotupoon ja kaikkeen muuhun kivaan riittävät. Kunnissa on nimittäin muitakin naisvaltaisia työntekijäryhmiä kuin hoitajat, jotka ansaitsisivat palkankorotuksen. On sosiaalityöntekijöitä, perhepäivähoitajia, lähihoitajia, kirjastovirkailijoita, opettajia ja monia muita.

Kuntatyönantajaa edustava kunnallinen työmarkkinalaitos on laskenut, että palkkojen korotukset maksaisivat yli kolme miljardia euroa. Kokoomuksen budjetoimat varat kaikkeen heidän lupaamaansa on miljardi euroa. Kun hallitus aikoo poistaa erinäisiä verojakin, yhtälö tulee vaatimaan sen luokan matematiikkaa, mihin Einsteinkaan ei olisi pystynyt. Tai sitten kyseessä on se todennäköisempi vaihtoehto: Kataisella on Matti kukkarossa.

Matti vakuutteli tiedotustilaisuudessa, että ”Sinivihreällä hallituksella tulee olemaan, näin uskon, herkkä sosiaalinen omatunto”. En tiedä missä Matin herkät tunnot ovat, mutta hallituksen omaatuntoa rahapula voi kyllä kolkuttaa vielä moneen kertaan, jos veropohjaa tullaan kaventamaan suunnitellusti.

Julkisen sektorin palkkarahat eivät nimittäin tule taivaasta eikä hyväntekeväisyysgaalasta, vaan verotuloista. Veroja ei voi alentaa samalla kun korotetaan julkisen sektorin palkkoja. Myös henkilökuntaa pitäisi lisätä monilla eri aloilla, kun hoidettavia tulee lisää. Rahaa siis tarvitaan. Siis suu säkkiä myöden eikä ainakaan kannattaisi tehdä siihen säkkiin niin kauheasti reikiä.

Myönnän, että SDP:kin on ollut alentamassa veroja, mutta 2003 vaaleissa lupaamamme miljardin suuruiset hyvinvointipanostukset tehtiin myös. Tuolloin suhdanteet olivat paljon synkemmät kuin nyt. Suurempia hyvinvointilupauksia ei voitu antaa.

Vaalilauseeni oli muuten 2003 vaaleissa ”Yhteistä hyvää ei saada veroalehintaan”. Tämä selittää, miksi en ollut koskaan tehtyjen veronalennusten innokas kannattaja.

Vihreät ovat koko oppositioaikansa kritisoineet veronalennuksia ja hallituksen tiukkaa menokuria. Nyt he ovat hallituksessa, joka aikoo tehdä veronalennuksia lisää. Rasvaan jo kettinkejä, joiden kanssa tulen kahliutumaan eduskunnan pääoveen, kun asiat menevät pieleen. Ja varmasti menevät.

**

Sain muuten vihdoin Soneralta suuren myönnytyksen: Tunnukset sähköpostiini, joka perustui olemassa olevaan liittymään. Olipa se kumma, että se oli niin vaikeaa. Palvelu oli luokattoman huonoa. Vääriä tietoja, turhaa odottelua, epämääräisyyksiä ja pimpelipom-musiikkia. Kuluttajaliitto puuttuu asiaan...

Siis susanna.rahkonen@pp.inet.fi. Myös luukku.com toimii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.