tiistaina, maaliskuuta 27, 2007

Raikas tuulahdus vai tunkkainen tiskirätti?


Eilisessä Voimala-ohjelmassa käytiin hyvää keskustelua naisen roolista politiikassa. Paikalla oli mm. Arja Alho, joka oli sitä mieltä, että politiikassa etenevät usein ne naiset, jotka eivät uskalla kyseenalaistaa vallan rakenteita. Hän varoitti naisia joutumasta pelkiksi miesten nostamiksi puudeleiksi, joiden tehtävänä on vain pönkittää olemassaolevaa asioiden tilaa ja olla vaarattomia mukavia koristeita.

Olen miettinyt samaa teemaa omassa kirjassani. Kyse ei ole pelkästään sukupuolesta, vaan myös sukupolvesta. Jos vähemmistön riveistä aikoo edetä, helpoin tie on myötäillä vanhaa. Jos paikat on täytetty vaarattomilla myötäilijöillä, tiedämme, ettei mikään muutu. Valta on vanhoissa ja yhä kapeammissa käsissä. Pahimmillaan valtaa pitää kokonaan joku eduskunnan ulkopuolinen taustataho. Taho, jota kukaan ei ole valinnut.

SDP:n ryhmään tuli ensimmäistä kertaa naisenemmistö. Naisten keski-ikä on alempi kuin miesten. Tämä koskee myös koko eduskuntaa. Tällä kertaa naisia tuli ennätysmäärä ja nimenomaan nuorempaa polvea. Kun mies ja erityisesti keski-ikäinen mies on normi, nuori nainen on edelleen jotain freesiä ja uutta - poikkeus normista. Ja kun kansa haluaa muutosta, se kanavoituu usein juuri nuorten naisten kautta.

Luultavasti minäkin edustin kahdeksan vuotta sitten raikasta vaihtoehtoa. Nyt, 38-vuotiaana, olin jo tunkkainen tiskirätti, joka jouti mennä. Todellisuudessa näin ei tietenkään omasta mielestäni ole, mutta eduskunnan (ja muiden) synnit sekä politiikan ryvettävä vaikutus tarttui minuunkin. Ja voi olla, että naisen käyttöikä on todella lyhyt. Kun alkaa todella oppia vaikuttamaan ja on omaa sanottavaa, on kiusallinen tapaus, joka on syytä korvata uudella somalla nukella.

Arja Alhon sanoin naispoliitikkoja kohdellaan kuin autoja. Uusi malli lanseerataan joka kevät tai joka vaalikausi. Suvi-Anne Siimeksen vasemmistoliitossa taas tyydyttiin tuunaamaan vanhaa kotteroa. Uudet pellit Ladan päälle ja kakku oli päältä kaunis. No eihän se pitkän päälle toiminut. Kone alkoi yskiä ja purukumit alkoivat irtoilla ruostetahrojen päältä paljastaen asioiden todellisen tilan.

Saa nähdä, löytyykö ennätyssuuresta naiskansanedustajien joukosta poliittista voimaa toimia ihan oikeasti pätkätyöläisten aseman parantamiseksi, julkisen sektorin palkkavajeen umpeenkuromiseksi sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Asia ei ole yksin eduskunnan, mutta nyt kuuluisaa poliittista painetta voisi toden teolla luoda. Entä löytyykö edustajia ja ministereitä puuttumaan asuntopolitiikkaan, joka ajaa nuoria perheitä pääkaupunkiseudulta asumaan hajanaisiin metsiin kehyskunnissa?

Toivottavasti pienten ikäluokkien ja naisten ongelmat nousevat keskusteluun, vaikka kuinka poliittisen uran kannalta olisikin helpompi keskittyä vain vanhustenhoitoon. Ruokkivaa kättä ei ole helppo mennä puremaan.

**

Päivittelin tänään Ilta-Sanomia lukiessani, mihin poliittinen keskustelumme on mennyt. Kolme sivua puhuttiin Merikukka Forsiuksesta ja Matti Vanhasesta sekä heidän väleistään. Kevään pariutumisriitit ovat kuuminta lööppikamaa ja kansanedustajan työn tärkeintä (?!) julkisuuspääomaa. Lisäksi lehdessä puhuttiin kolmen sivun verran tuoreen kokoomuskansanedustaja Harri Jaskarin tuomiosta. Jaskarin tapauksessa minua järkytti hyssyttelyn ja villaisella painamisen kulttuuri, jota kokoomuskommentaattorit ovat matkan varrella harrastaneet.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Eija-Riitta Korholan mielestä tuomio jopa horjutti uskoa tuomioistuinlaitokseen. Siis mitä? Tarkoittiko hän, ettei tuomioistuinlaitos nyt nauti Kokoomuksen luottamusta. Eikö tässä ole kuitenkin sellainen pieni teoreettinen mahdollisuus, että tuomioistuin on oikeassa ja Jaskari on todellakin syyllistynyt rikokseen? Siis uhannut veitsen kanssa tappaa asuinkumppaninsa tai ainakin vahingoittaa tätä.

Miten Eija-Riitta Korhola voi edes tietää, mitä asiassa on tapahtunut. Hän lukee asiasta lehdistä, tekee omat päätelmänsä ja toteaa, ettei käräjäoikeus ole tehtäviensä tasalla. Väittäisin, että joku muu ei nyt ole tehtäviensä tasalla. Jo lukion oppimäärään kuuluu vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan tuomiovalta, toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta ovat kolme erillistä ja itsenäistä pilaria.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan olettaisi tuntevan jonkin verran näitä vallan perusteita. Tuomioistuinten ratkaisuja ei ole tapana mennä vallan eri kammaresta sormeilemaan vai onko vaalihurmos keikauttanut nämäkin periaatteet jotenkin uuteen ja kokoomuslaiseen suuntaan?

Vaimonhakkaajat voivat tunnetusti olla ulospäin täysin yhteiskuntakelpoisen oloisia ihmisiä. Muutama vaimon murhakin on tullut lähipiirille täytenä yllätyksenä. Enkä tarkoita tällä ketään erityisesti, vaan havainto koskee ilmi tulleita tapauksia yleisellä tasolla. Kannattaisi siis olla varovainen lausunnoissa, kun kerran rikos on tapahtunut ja tuomioistuin siitä ratkaisunsa antanut. Ihmettelen Jaskarin suojeluvimmaa.

Toivottavasti kokoomusnaiset ottavat lähisuhdeväkivallan tosissaan. Se on luultua yleisempi ilmiö ja uhreille tarvitaan lisää turvakoteja ja tukea.

**

Eilisessä valtuustossa oli paljon selkääntaputtelijoita. Oli huojentavaa huomata, että moni oli vilpittömän pahoillaan vaalituloksestani. Tämä tuli esiin monien monituisten eri puolueiden valtuutettujen suulla. Uskon, että he olivat jopa ihan tosissaan. Siis ne jotka minut tuntevat, arvostavat työtäni. Se lämmittää todella.

Olisi huolestuttavaa, jos asia olisi toisin päin. On nimittäin niitäkin luottamushenkilöitä, joita on äänestetty nimenomaan siksi, ettei äänestäjä tunne ko. henkilöä oikeasti. Ja jos tuntisi, ei äänestäisi.

**

Kuvassa ei ole puudeli, vaan terrieri. Oikea vallan vahtikoira.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi8:26 ip.

    Osui muuten silmiini Transparency Internationalin raportti,jossa Suomen oikeuslaitos todettiin neljänneksi korruptoituneimmassa maailmassa suhdeluvulla 27,7.Tilastoa johti Peru suhdeluvulla 35,Japanin suhdeluku oli 3,7.
    Osaatko selittää lakimiehenä,hups.lakinaisena,mistä tämä tulos voisi johtua?

    VastaaPoista
  2. En osaa sanoa, mistä noissa luvuissa n kyse ja miten niitä pitäisi tulkita. Kävin pikaisesti katsomassa Transparency Internationalin suomalaisia kotisivuja osoitteessa http://www.transparency.fi/

    Siellä ilmeni ne tutut tiedot, joiden mukaan Suomi kuuluu listauksessa maailman vähiten korruptoituneisiin maihin. Se ei tarkoita, etteikö mahdollisuuksia korruptioon meilläkin olisi ja sitäkin ilmenisi.

    Tuomioistuinlaitosta koskeva raportti pitäisi nähdä ja lukea. Ennen sitä en osaa kommentoida asiaa.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi9:01 ip.

    "Siis ne jotka minut tuntevat, arvostavat työtäni."

    Minä en tunne, mutta arvostan silti.
    Sami Heinonen.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi10:46 ap.

    Näin jälkikäteen lueskelin näitä läpi (tsemppiä Susanna!) ja pisti silmään tuo anonyymin väite Suomen oikeuslaitoksen muka korruptoituneisuudesta. Katsotaanpa siis mitä Transparency International oikeasti on mitannut.

    Ensinnäkin, Transparencyn tunnetuimman indexin, CPI:n, mukaan Suomi oli 2006 jälleen maailman vähiten korruptoitunut maa Islannin ja Uuden-Seelannin ohella suhdeluvulla 9,6. Asteikolla nollasta kymmeneen tämä on aika hyvin. Kun lisäksi huomataan, että yli kaksi kolmasosaa mukana olleista 163 maasta jää alle viitosen suhdelukuun, luulisi jokaisen tervejärkisen ymmärtävän, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa oikein voi olla mitään sellaista osa-aluetta, jossa korruptio olisi kovin suurta, eikä ainakaan neljänneksi suurinta maailmassa.

    Mistä tällaiset suhdeluvut, joihin anonyymi viittaa, oikein sitten tulevat. Noh, TI:lla on tunnetuimman indeksinsä lisäksi muitakin julkaisuja, kuten 2003 alkaen toimitettu korruptiobarometri, jossa kysytään mielipidetutkimuksena ihmisten näkemyksiä korruptiosta omassa maassaan. Esimerkiksi vuoden 2006 barometri antoi vastaajille mahdollisuuden määrittää korruptiota yhteiskunnan eri osa-alueilla asteikolla yhdestä (ei lainkaan) viiteen (paljon korruptiota). Kohtaan oikeuslaitos suomalaiset vastasivat 2,1 joka on pienin luku maailmassa Tanskan jälkeen. Enemmän korruptoituneeksi arvioitiin niin poliittiset puolueet, lainsäädäntö, yksityinen sektori kuin jopa uskonnolliset järjestöt. Myös anonyymin lainaama Japani sijoittui huonommin, 3,0 oikeuslaitokselle. Barometrin mukaan Suomen oikeuslaitos on siis maailman toiseksi vähiten korruptoitunut.

    Vuoden 2003 barometrissä (myöskin luettavissa) tutkimusmetodi oli erilainen. Vastaajilta kysyttiin: "jos sinulla olisi taikasauva, jolla voisit poistaa korruption yhdestä seuraavista instituutioista, niin mikä olisi ensisijainen vaihtoehtosi?". Ja tähän suomalaisista 27,7% vastasi että oikeuslaitoksesta, mikä oli neljänneksi suurin osuus kyselymaista. Huomattakoon että barometreissa Suomen yksityinen sektori on selvästi korruptoituneempi kuin oikeuslaitos, mutta vain kolme prosenttia poistaisi korruption ensin yksityisestä. Vastaavasti vaikkapa Nigeriassa oikeuslaitos on erittäin korruptoitunut (2006 barometri 4,1) mutta nigerialaisista vain viisi prosenttia poistaisi korruption ensin sieltä, sen sijaan lähes kolmannes poistaisi sen ensin poliista. Myös Japanissa oikeuslaitos on Suomen vastavaa korruptoituneempi, mutta vain tuo 3,7% poistaisi korruption ensin sieltä, sillä yli puolet vastanneista poistaisi sen ensimmäisenä poliittisista puolueista (Suomessa 38%). Ja niin edelleen.

    Ei tällaista luulisi olevan niin vaikeaa ymmärtää. Kysymys ei siis suinkaan välttämättä ollut siitä, mitä instituutiota vastaaja piti korruptoituneimpana, vaan pikemminkin siitä, minkä instituution vastaaja halusi säilyvän puhtaimpana korruptiosta. On ihan ymmärrettävää, että vaikka vastaaja arveleekin Suomessa yksityisellä sektorilla esiintyvän enemmän korruptiota kuin oikeuslaitoksessa, niin hän silti haluaa sen vähänkin pois nimenomaan oikeuden toiminnasta. Tärkeintä tässä vuoden 2003 barometrin kysymylsessä on huomata, että kyse oli siis vaihtoehdoista, joiden yhteenlaskettu luku on tietenkin 100%. Kun kerran näin on, niin saman sarakkeen lukujen vertailu toisiinsa eri maiden kesken ja johtopäätösten tekeminen tyyliin "Suomen oikeuslaitos maailman neljänneksi korruptoitunein" edellyttäisi kaikissa maissa olevan kokonaisuudessaan täsmälleen yhtä paljon korruptiota. Sehän ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti tämä taikasauvakysymys puuttuu myöhemmistä barometreista juuri siksi, että sitä tulkitaan niin väärin.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.