lauantaina, maaliskuuta 10, 2007

Ihmiset ovat täynnä tarinoita

"Miksei ole lentoisäntiä?" 4-vuotias poikani Simo ihmetteli lentoemännistä puhuttaessa. Seitsemänvuotias Leo taas kyseli naistenpäivänä, miksei vietetä miesten päivää? Silloin syötäisiin kuulemma kakkua. Ei siis mitään HK:n sinistä ja kaljaa, mitä ehdotin, vaan perinteistä kakku- ja kukkalinjaa myös miehille.

Naistenpäivän kukat ja juhlapuheet menivät minulta kiireessä täysin ohi. Järjestin kyllä Heidi Hautalan (ex-pres.ehd.vihr.) kanssa yhteisen kahvittelun Vantaalla ulkona Myyrmannin takapihalla. Heidi on sitä mieltä, että minut pitää valita eduskuntaan, kuten hänetkin, jotta hän voi käydä jatkossakin minun jumpassani eduskunnassa.

Parkkeerasimme pöytämme demareiden vaalimökin ja vihreiden vaalikopin väliselle alueelle ja saimme aika nopeasti seuraa. Vanha 82-vuotias mies iski kassinsa pöydän kulmalle, otti esiin CD-soittimen ja pyysi saada laulaa meille "tytöille". Lupa hänellä oli kuulemma itseltään Tarja Haloselta ja mies esittelikin ylpeänä Tarja Halosesta presidentinvaalien alla otettua kuvaa ihmistungoksessa.

Vanha herra liikutteli suutaan Olavi Virran ja Frank Sinatran kappaleiden tahdissa ja eläytyi musiikin tahdissa huojuen täysillä rooliinsa. Lopuksi tämä sotaveteraani kaivoi kansiollisen vanhoja valokuviaan ja muisteli menneitä. "Tällaisia meistä tuli. Monia ei ole enää jäljellä", hän totesi hiljaisella äänellä ja lähti tessuttelemaan eteenpäin.

**
Tapiolassa taas kahdeksankymppinen rouva kertoi ikäisestään ystävättärestään, joka paapoo peräkammarissaan juoppoa viisikymppistä poikaansa. Äiti on pojalleen kuin ympärivuorokautinen room service. Vie vesikannun sängyn viereen, voitelee leivät ja pesee pyykit. Pojan työttömyys- ja toimeentulotukirahoista valtaosa menee viinaan ja nyrkki viuhuu vanhan äidin pään menoksi.

Erilleen parivaljakkoa ei saa. Tai jos saisi, se tietäisi pojan menoa. Pojalla oli perhe ja lapsikin, mutta eron jälkeen vanha äiti tuli hätiin ja maksoi pojan elatusmaksut tämän lapselle.
Pohdimme, mikä pojan elämässä meni aikanaan pieleen. En ihan heti keksinyt, mitä eduskunta voisi asialle tehdä.

**

Vaalityöntekijältäni unohtui Vantaalla kassi eräälle seinustalle. Kun hän myöhemmin meni sitä etsimään, kassi oli viety. Seuraavana päivänä hän sai puhelinsoiton. Kassi ja esitteet olivat löytyneet. Mutta kassissa olleet vihreäkantiset "Valta istuu sohvalla" kirjani olivat tiessään.
Kirjani siis kirjaimellisesti vietiin käsistä.

**

Katso videoni kotisivuiltani. Maajussiohjelman Mia Halonen haastattelee siinä minua eduskunnassa ja video koostuu kolmesta eri pätkästä.


PS: Olen videolla vähän kulahtaneen näköinen. Kannattaisi varmaankin nukkua enemmän. Mutta ei kiitos kanariankeltaista päälle, ei edes piristystarkoituksissa. Ihanan harmaa DDR-tyyli on masokistin valinta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.