sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2007

Ajatusten Dressman

Jotkut ehdokkaat ovat vaalimainostensa perusteella tulossa suoraan Dressmannilta. Tai sitten he ihan tarkoituksella tahtovat sanoa, että eduskunta on jonkinlainen ajatusten valintamyymälä. Sopivia poimitaan hyllyltä kulloiseenkin tarpeeseen ja välillä on hurlumhei-viikot.

Kauppakeskuksissa ehdokkaiden suurin hitti on ihmisen kokoinen kasaan menevä vaalimainos, siis roll up. Minulla ei ole sellaista, koska liiallinen kylttimeri alkaa jo ärsyttää. Eihän niiden seasta kohta löydä elävää ehdokasta.

Vitsailimmekin viime viikolla kauppakeskus Isossa Omenassa Tommy Tabermannin (sd) kanssa, että Puustelli taitaa saada aika paljon ääniä. Keittiökalustevalmistajan mainoskyltti kun muistutti erehdyttävästi ehdokkaiden vastaavia. Tosin sillä erotuksella, että herra tai rouva Puustelli vaikutti hyvin luontevalta ja sympaattiselta ja oli hyvin punainen.

**

Meitä poliitikkoja on syytelty liioista puheista ja vähistä teoista. Pontevimmat lupaavat vain tehdä, eivät puhua. Mitäköhän siitäkin tulisi? Politiikka on nimittäin vaikuttamista ja vakuuttamista. Se tapahtuu puhumalla ja kirjoittamalla. Sitä kautta syntyvät ne teot. Päätökset ovat tiivistettyä ja pitkälle seuloutunutta puhetta.

On karmeaa, jos joku luulee vain tekevänsä. Niin kuin eduskunnassa oltaisiin kuin jossain halkometsässä. Halki, poikki ja pinoon. Homma ei todellakaan toimi metsurimetodilla.

Meidän poliittista kulttuuriamme vaivaa suorasukaisten nopeiden päätösten ihannointi ilman kunnon prosessia ja sitoutumista. Sama koskee työpaikkoja ja monenmoista yhdistystoimintaa. Päätökset runnotaan eteenpäin ja jälkikäteen jupistaan kahvihuoneiden nurkissa.

Jos päätöksentekoprosessi on runnova, päätösten laatu on huono. Meidän puhekulttuurikaan ei ole kovin kehittynyt juuri tästä samasta syystä. Ei siis pelkkää määrää, vaan myös laatua. Se koskee myös poliittista päätöksentekoa. Sitä paitsi se on demokratiaa.

**

Kun joku äänestäjä tulee seuraavan kerran valittamaan liioista puheista ja vähistä teoista, tekee mieli kysyä, missä on puhujan omat teot? Samaa voisi kysyä vaikkapa perussuomalaisten Timo Soinilta, joka valittaa samaa asiaa. Onko leukojen louskutus sittenkin vain puhetta vailla tekoja?

Tekoihin tarvitaan myös enemmistö. Se syntyy, kun puheissa on valituksen sijaan myös jotain sisältöä ja ehdotus siitä, miten asioissa voitaisiin edetä. Ilman puhetta ei siis todellakaan ole tekoja.

2 kommenttia:

  1. Kieltämättä alkavat hieman tympiä nämä photoshopatut kansankynttilät. Toisaalta julisteet ovat sentään hiljaa. Onneksi maanantaina hiljenee eikä heidän naamojaan näy Stadissa taas moneen vuoteen.

    VastaaPoista
  2. Hei Susanna. Puit loistavasti sanoiksi asian, jota olen viime päivinä itsekin miettinyt.

    Onnea vaaliin!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.